...vei hautausmaalle.Kuulun niihin hautojapalvoviin ihmisiin,jolle hautausmaat ovat jotakin todella pyhää.Oma äitini ei voi ymmärtää miksi meitä on.En osaa selittää mikä siitä tekee niin tärkeän.Oma mammani ja pappani olisivat nyt 101 vuotta ja 102 vuotta.Se elämä jota he ovat eläneet ja monet muut siihen aikaan,on ollut lujaa.Oma isoäitini eli pientilalla lasten kanssa kun isoisä oli rintamalla.Ja kotona oli myös venäläinen sotavanki.Kiltti ja työteliäs oli ja sai syödä samassa pöydässä perheen kanssa.
Sitten ne kolme pientä vauvaa jotka kuolivat.Pienen taskuraamatun taakse mammani on kirjoittanut kolme nimeä ja syntymäajat.Senja ,Seija ja Seppo.
Tätini ja äitini välistä kuollut.
Joskus kun oikeen väsyttää ja tulee valitettua ääneen,muistan nämä ihmisten kohtaamat vastoinkäymiset ja sisulla selviän eteenpäin.
Kauniit kukkavihot,jo hieman yöpakkasista kärsineet,kertoo jonkun rakkaan menetyksestä.
Meille tämä kirkko on tärkeä.Olemme astelleet tämän käytävää pitkin avioliiton onnelliseen satamaan.Ja meidän rakkaita nukkuu näillä hautakummuilla ikuista untaan.
Ikävä täyttää tämän päivän,mutta siltikin oli mukava reissu.
Omalla pihalla katseltiin mitä kevät on paljastanut.Lumet ovat vihdoin kaikki sulaneet.
teillä on ollut kaunis retki. ikävästä huolimatta. voimia ja iloa!
VastaaPoistakevät tulee, nykien mutta tulee kuitenkin :)
alempana kyselit apuja nimiongelmiin. itsellä ei auttanut muu kuin istua alas kynän ja paperin kanssa ja alkaa rustaamaan. mietin värejä, tunnelmia.. vaikeaa, mutta ilmoitathan kun oikea nimi putkahtaa :) oletko siis itse pistänyt putiikin pystyyn? missä putiikki on? ihanaa!!
Sulla on kyllä silmää tohon valokuvaukseen ja sormea kaikkeen ihanaan pikku puuhasteluun :D
VastaaPoista